Omena valmis

Tästä rojektista en tainnut kertoakkaan!

Assassin's Creediä pelanneet tietävät kyllä mistä omenasta on kyse. Ainakin kuuluisi tietää.
Ei tämä mitään sen hienompaa ole kuin styroksipallo, josta leikattiin mattoveitsellä paloja irti ja lopuksi maalattiin kultamaalilla päälle.
Ihan nätti, ja melkein sen näköinen kuin pitääkin.

Laiskuuttani en laita tähän alkuperäisen pallon kuvaa, vaan saatte käyttää googlea ja hakea "Apple of eden assassin's creed"

Olisiko tässä se asun alku?

Seuraavaksi vuorossa peruukin kynimistä ja tuskallinen alkuviikko. Mitäköhän keksin tuohon lisäksi? Antakaa rakkaat ehdotuksia! Olen valmis askartelemaan :3

Peruukkikartoitus

Mitäs se Meri omistaakaan? 

Sain syyslomalla ostettua kaksi uutta peruukkia, ja halusin esitellä ne. Miksi en samalla esittelisi koko peruukkivarastoani?

 Siskoni Gumiperuukki. Ei siis tietenkään minun, mutta käytän tuota enemmän kuin tyttö itse.

Toinen peruukeista, jotka ostin kamysta viime keskiviikkona. 10€ oli hinta, ja tykkään kovasti. Pidin tätä tänään koulussa ja monet, monet luulivat, että olivat oikeat hiukseni.

Flandren peruukki ilman saparoa. Sitä en jaksanut peruukkipään kanssa tähän alkaa kiinnittää.

Anti The Holic-Rin. Hyvät värit. Tuntuu, että kiharat ovat latistuneet kovasti.

Ties mikä. Ajattelin stailata tästä kelpoisan Snow Miku 2013-cossiin sopivan. 10€ kamystä, tykkään!

Sillä jollain amnesian hahmolla oli tällaiset hiukset! Ostin kaverilta 15€ ja nyt mietin, mihin käyttäisin. Pitkä, ja selvittely yhtä tuskaa. Pidän itse joko letillä tai poninhännällä.

Tästä ei puhuta... 

Aaah... Tietäkääkin, että RAKASTAN näitä karvakasoja... Tuota viimeistä lukuunottamatta. Hyi kun on ohut! En voi käyttää omien hiuksieni kanssa kun näyttää niin epänuodostuneelta!

Kertokaa rakkaat lukijat, jos joku juttu kiinnostaa. Voin tehdä postauksia ihan toiveestakin ;)

Haaste

Okei. Nyt viimein suostun tämän täyttämään.

Haasteen säännöt

1# Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2# Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen

3# Haastetun pitää tehdä 11 kysymystä uusille haastetuille 

4# Pitää haastaa 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

5# Ei takaisin haastamista

11 upeaa faktaa minusta

1. Heiluttelen korviani huomaamattani. Tunnilla, dataillessa... Missä ja milloin vain. Joskus myös unohdan, missä asennossa korvani oikeasti ovat.

2. Vaikka itse yleensä käyttäydyn kuin mikäkin hullu, häpeän muiden tekoja enemmän kuin tarpeeksi. Haluaisin myös käyttäytyä kypsemmin, mutta se kun on tylsää .___.

3. Pelkään ihmisiä, jotka piirtävät kulmakarvansa vihaisen näköiseksi. En missään tapauksessa haluaisi olla tällaisten ihmisten lähellä, sillä se ahdistuneisuus ei ole kiva juttu.

4. Näen usein unta yhdestä ja samasta pojasta. Pidämme aina hauskaa yhdessä unieni aikana, mutta siihen se jää. Mikä sääli, nuoriherra on vain mielikuvitukseni tuotetta.

5. Olen hyvin, HYVIN kateellinen parisuhteessa oleville ihmisille. Kaipaan läheisyyttä. Kaipaan ihmistä, joka olisi siinä vierellä halattavana. Myös se, että joku ystäväni suutelee toista, tuottaa eräänlaista tuskaa. Kateus.

6. Otan liian helposti vaikutteita ympäristöstäni ja yritän miellyttää muita. Jos toimin toisin kuin joku haluaa, en enää osaa toimia. 

7. On ihanaa, kun joku sanoo minua suloiseksi. Ennenhän minua vain moitittiin ulkonäöstäni. Mikä tahansa kehu merkitsee paljon minulle.

8. Jo kakarasta, siis ihan alakoulun ensimmäisiltä luokilta, minua on kiinnostanut goottityyli. Pienenä jumaloin sitä seuraavia. Päivän pelastus oli se, kun joku tällainen henkilö käveli ohi kadulla. Äitini ei vain koskaan ole ollut yhtä innostunut aiheesta kuin minä. Nykyään erityisesti cybergoottityyli iskee ;)

9. Jos tajuat, että sanomasi jälkeen menin ihan hiljaiseksi, tuijotan maata ja pidän kättäni jossain suuni peittona tai näin, pyydän, että olisit kuin et huomaisi. Tuossa tilassa pieninkin kommentti aiheuttaa kamalan itkukohtauksen, joka sitten ei tule loppumaan, ennen kuin nukahdan.

10. Raiskauksesta ja kuolemasta väärässä mielessä puhuvat (Näin viime yönä että se ja se raiskas ja tappo mut. Eiks oo siistii?), uskonnon haukkujat ja sen tärkeyttä mitättelevät jne. ihmiset raivostuttavat minua. 

11. Kuitenkin syystä tai toisesta saatan itse toimia kuin vihaamani ihmistyypit. Iltaisin sitten mietin, kuinka kamala ihminen olen :)

Haastajan 11 kysmystä

1. Miten luokittelisit tyylisi?

-Sitä nyt ei vain voi määritellä. Alati muuttuva. Aina jotain muuta kuin haluaisin.

2. Lempiblogisi?

-En juuri lueskele muita kuin tämän minut haastaneen Siirin blogia.

3. Mistä et pidä itsessäsi? 

-Monista asioista. Nitä nyt on vain ihan liikaa listattavaksi. Yksi niistä on se, että en pidä niin monista asioista itsessäni. Hauska juttu, eikö?

4. Kuvaile luonnettasi kolmella sanalla?

-Yliaktiivinen kakara (Yhdyssana, kaksi sanaa ;) )

5. Lempijuomasi? 

-London Earl Grey

6. Miksi aloitit bloggauksen? 

-Muut kertoivat juttuja omista blogeistaan ja itsekin halusin kokeilla. Tarvitsin vain idean.

7. Lempihiustenvärisi? 

-Hiusten värillä ei ole juuri väliä. Vain se, missä kunnossa karvat ovat, näkyy minulle.

8. Osaatko automerkkejä? 

-Todellakin.

9. Haluaisitko lävistyksen jonnekkin, minne? 

-Korvaan tuollanen industrial voisi olla ihan kiva, mutten kuitenkaan sellaista uskaltaisi hankkia.

10. Sivusto, jolla vietät eniten aikaa?

-Gosupermodel

 

11. Pidätkö kissoista?

-You bet :D

Minullahan siis ei ole tapana haastaa ihmisiä tällaisiin. Olkaa tyytyväisiä!

Halloweenrock lähestyy!

Terve taas, pitkästä aikaa. 

Koulussamme siis on joka vuosi tuollainen tapahtuma, joka Halloweenrockina tunnetaan. Ihan tässä tekemisen puutteessa aloin kyhäilemään jonkinlaista asua...

Voiko nyt pelkkiä sarvia asuksi sanoa? Muuta kun en ole vielä miettinyt. Jos ideoita löytyy, kertokaa ihmeessä.

Aivan liian iso kuva keskeneräisistä sarvista, joka kuitenkin täytyy näyttää tämän kokoisena, sillä siitä tuli AIVAN MAHTAVA!

Kuten viimevuonnakin, tänäkin vuonna olisi luvassa esityksiä. Nyt olemme alkaneet musiikin valinnaisryhmän kanssa miettiä hyviä kappaleita tapahtumaan. Te ihanat ihmiset mitkälie kuitenkin kuuntelette musiikkia, josta minä en tiedä mitään. Kertokaa kaikki, mitä luulisitte, että voisimme esittää tällaisessa hienossa tapahtumassa. 

Itsellänihän siis on tasan yksi ehdotus:

Tätä ihmiset pyytävät

Mökkireissulta palailin. Siellä saaressa keskellä ei mitään saa aikaa miettiä tulevaisuutta, ja tajuaa, kuinka näitä juttuja alkaa kasaantua. 

Suuren kaveriporukan omistan, ja sattuu olemaan niin, että ihmiset haluavat tehdä ryhmäcosseja. Ihana ajatus, mutta tässä pitäisi päättää, mitä asua alkaa työstämään.

1. Hetalian Taiwan

Ihan minun tyyliäni, eikö ;)

Hyvä juttu olisi, että tuskin enää tarvitsisi peruukkiakaan etsiä. Ehkä jotai pientä sävytystä omiin hiuksiin ja irto-otsis, sikkä äiti ei edelleenkään ole ajatellut hyväksyä kulmakarvoja peittävää otsista.

Tämä siis oli ihan meidän kaikkien tunteman Lucyn pyynnöstä.

2. Hetalian Saksalainen Ritarikunta

aka Teutonic Knights aka nuorempi Preussi. Pätkiä kun ollaan ja se valkoinen peruukki olisi ostoslistalla useammastakin kuin yhdestä syystä. Toiset myös sanovat että luonnekin menee yksiin hahmon kanssa, mutta kuka sitä uskoo...

3. No.6 Shion

Valkoiset hiukset. Siinä taas. Pojasta nyt teen varmasti cossin, mutta en ole varma milloin. Vähän pelottaa, sillä useammat ovat jo lupautuneet varastamaan vaatteitani.

Kolme ehkä parasta ehdokasta. Aina saa myös ehdotella lisää hahmoja, joita mieleen tulee. 

Tuntuu siltä, että olen jättänyt jotain hyvinkin tärkeää kertomatta. Mitäköhän se on? Noh, postauksen päätän kumminkin tähän.

BOBEB

Unohtakaa, että sanoin itseäni lyhyeksi.

Se oli sitten siinä

Coni ohi ja kaikkea. Mieleen jäi mahtava porukka, iltabileiden häröilyt ja tämänpäiväinen kamala sade. Oli selvästi parempi meno kuin vuosi sitten, vaikken haleja saanut juuri yhtään.
Osaatte varmasti jo sanoa, missä asussa liikuin. Tässä nyt siis olisi ensimmäinen kuva kokonaisesta asusta. Pahoittelen tuota laukun taktista sijoittelua.
Kuvan Lenin blogia voi myös kurkata ;)

Saaliiksi tarttui kuvan varjostusvempele, Mikukuulokkeet, sekä sisarusten ostama sälä. Creeper-pehmo ja alemman kuvan figuurit. Kyllä aivan heti halusin tytöille käteen aseet tylsän kupin sijaan... 

Iltabileiden iki-ihanat loistetikut aka hohtavat dildot roikkuvat seinälläni ja kumma kyllä vieläkin loistavat. Kuka nyt yövaloja kaipaa kun tuollaisia saa?

Ilmoitelkaapas sitten ihmeessä jos löydätte minusta TAI sisaruksistani kuvia... Äiti odottaa.

Kuinkas moni lukijoista oli itse conissa? Millaisen viikonlopun itse vietitte?

Tätä tapahtui leirin aikana

Kyllä se äitini jotain teki leirin aikana, kuten lupasi. Paita on jo aika pitkällä. Kuvan laatu on mitä on, pädillä ei voi ottaa hyviä.

Njoo... Sanon suoraan, etten pidä kauluksesta. Monesti ennen leiriä sanoin, ettei se saa mennä tyyliin napaan asti... Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Kai tuo kuitenkin yhden conin menee. Haluan saada asun valmiiksi ja itselleni mielenrauhan.

Seuraavana vuorossa ovat ne käsi- ja jalkajutut. Tähän pyydän apua. Kuinka ne tehdään?

Se kaunis kuva...

Laupeuteesi minä turvaan...

Leiriltä tämäkin... Ihanaa ;D

Ripari loppui ja nyt aivan järjetön datausvimma iskee. Minkäs sille voi kun viikon on ilmaan minkäänlaisia laitteita.
Rytkyn leirikeskuksessa vietin siis viimeisen viikon. Arvatkaapa, uskaltaako tuolla tehdä mitään! Tyyliin vessassakin oli iso lappu "tukoksen avaaminen maksaa sinulle 5000€", joten...
Leiri oli yleisesti ottaen mukava. Kivat isoset ja näin. Taisin kyllä saada leiriläisten vihat niskaani, mutta minkäs tuolle voi. Olin oma äänekäs itseni, enkä lähtenyt esittämään mitään :)
Otsikon lause tuli siitä jumalanpalveluksissa hoetusta pätkästä, jonka pystyi kuulemaan jatkuvasti leirillä. Koko porukka hoilasi yhteen ääneen.
Lauluintonikin kasvoi leirin aikana. Yksi isosista sattui ohimennen mainitsemaan, että tiesi, että osaan laulaa ja on ennenkin kuunnellut minua... Nyt sitten ihan fiiliksissä!
...Joita kännykkä latistaa. Herjaa jotain puk-koodia D:

Väsymys, järjettömästi asiaa... Ei niin hyvä yhdistelmä. Kärsikää postauksen kamaluudesta, minä menen nukkumaan.

Täytettä rintsikoihin

Kyllä, mietin mihin styroksia voisi käyttää.

Kuten yleensä, sain paketin, jossa toimitetun tuotteen suojaaminen oli vedetty överiksi. Tällä kertaa oli vain pieni kuplamuovipussukka ja STYROKSIA! Styroksia silmänkantamattomiin.
Tai ei ehkä ihan, mutta paljon sitä oli. Lisäksi tämä inha valkoinen mössö levittää ympäristöönsä aivan järjettömän kamalaa hajua.

Paketin sisällä oli tietysti jotain paljon odotettua. Jo seitsemäs okariina. En voi olla ajattelematta, kuinka pieneltä se näyttää tuossa kämmeneläni. Tiedän, että käteni on pieni muihin verrattuna, eli ei tämä mikään aivan järjettömän kokoinen ole.
Kamera nyt hieman pilasi kuvan värit... Mutta soitin ei ole näin värittömän näköinen.
Palaan vielä kerran tuohon paketointiin. Niin paljon tätä yritettiin suojella, mutta ei onnistuttu:

Ehkä olen ylitarkka, mutta tässä lasituksessa on ihan selvä halkeama. Niitä on lisää, mutta ei näin selviä. Toivottavasti nuo eivät merkitse sitä, että soitin on jo nyt hajoamassa.

Aiheesta neljänteen, asu ei ole vielä valmis. Äiti kyllästyi odotukseen ja ostu jotain outoa mustaa kangasta sen varatun sijaan. Paitaosa (nimitys on mahtava) on jotenkuten siedettävä ja täytyy enää lyhentää hieman. Kauluksen tekemisestä en ymmärrä juuri mitään, mutta onneksi tämä orjuuttamani henkilö auttaa siinä. Koko roska olisi muuten jo valmis, mutta tämä äsken mainitsemani henkilö, joka myös äitiäni tunnetaan, sähläsi kauluksen kanssa ja jouduin koko seuraavan yön purkamaan ompeleita. Kiitos, mutta seuraavalla kerralla teen tämän itse.

Huomenna sitten alkaisi ripari, eli ette tule saamaan minkäänmuotoisia postauksia viikkoon. Yrittäkää silti selvitä!

Huonoja vitsejä kuulumisten seassa... Sitähän se bloggaaminen on.

Täten päätän postauksen.

BOBEB

Kaikki nerot kokeilevat peruukkejaan vähän myöhässä

Kankaat eivät ole vielä tulleet, eli en voi edetä asun kanssa. Riparikin olisi ensiviikolla, mikä ei todellakaan helpota asiaa.
Kokeili nyt tuota peruukkia, josko se auttaisi edes vähän tähän tekemättömyyteen. Olen vain varmempi siitä, että sitä kannattaisi vähän lyhentää. Nuo hartijoille laskeutuvat suirut kun olivat jo Flandrea cossatessa vähän ärsyttävät. En kuitenkaan ole mitään tekemässä ennen kun saan kuulla muiden mielipiteen asiasta.
Muuten peruukki on aika hyvä, eikö totta? Ja mitään muutoksia kun en ole Frostbiten jälkeen tehnyt.

Aaaah... Kuinkahan oikein kerkeän tekemään sen paidankin? Toivottavasti ei jää ihan viime hetkeen. Kuitenkin coniaamuna ollaan heräämässä ennen kuutta, joten silloinkin kerkeää tehdä jotain pientä viimeistelyä.
Kun asu on valmis, opettelen päättämään postaukset fiksusti.

BOBEB~

Pahemmanlaatuinen stalkkeri

Jokaiseen Youtubeen lataamaani videoon oli kommentoitu näin. Mitenkähän tähän pitäisi reagoida...?

Muuten kertoisin tässä samalla cossin etenemisestä, mutta odottelen vieläkin niitä kankaita. Halusin kuitenkin jakaa tämän ylihuvittavan tapahtuman teidän kanssanne :)

MERI O MIES!

Tekeminen loppuu ja aika kuluu yllättäen niin hitaasti

Kankaat saapuvat kuuden päivän päästä, enkä voi kuin odottaa.Aika käy pitkäksi kun istuu kaiket päivät sisällä, mutta en minä muutakaan keksi. Ketään en voi kutsua seuraksi, sillä puhelimessa ei ole enää juuri kenenkään numeroita tallella. Kaikkihan me tykätään näistä kännyköiden tempuista, eikö?

Pidän tästä kuvasta erityisesti

Hetken tekemistä tai pullipin kuvauksesta, mutta tällaisella tylsällä pokkarilla ei sitä kauaa jaksa. Kuvaustilat on käyty läpi jo ties kuinka monta kertaa ja mitään ideoita ei vain tule. Veden alla olisi hauska kuvata, mutten halua lähteä yksin ulos
Jospa te viisaat ihmiset ruudun takana keksisitte jotain tekemistä minulle? Mitään, mitä voisi tehdä yksin ja mieluusti sisällä, sillä auringossa ei tee mieli olla.

Toivottavasti joku nyt kommentoi (vink vink) ja keksii miten tuhlata melkein viikko :)

BOBEB

Hirttoköysi lyheni puolella.

Naapurit tykkää paukutuksesta

Meri sai vyön askarreltua valmiiksi. Ihanaa! Noiden reikien tekeminen oli yhtä tuskaa, sillä tuota mitälie hihnaa vain ei saanut lävistettyä pihdeillä.
Seuraavana olisi paita. Harmi vain, kankaat eivät ole vielä Kuopiossa. Pitäisi saapua torstaiksi, eli viikonloppu menee ommellessa pikavauhtia. Minullahan on heti ensi kuun alussa rippileiri, jos ette vielä tienneet.
Kyllä tämä tästä vielä valmistuu!

Täysin asiaan liittymättä kuitenkin on minun hieman ylpiltävä päivän saavutuksillani.
Kävin siis serkkujeni ja veljeni kanssa kokeilemassa parkouria kyseisen lajin harjoittelemista varten varatulla alueella. Olin eilen katsellut Ronnie Shalvisin videoita. Aivan mahtavia, ja haluan itse oppia tuollaisia temppuja. Ensimmäisenä kokeiltavaksi päätyi se seinää pitkin ylös juokseminen. Sinne parkour-alueelle oli rakennettu noin kaksi metriä korkea seinä, jossa tätä pystyisi harjoittelemaan. Arvatkaapa, kuka pääsi sinne päälle vain muutaman yrityksen jälkeen!
Kivahan se on katsella kun muut yrittävät tuskissaan pystyä samaan kuin sinä... Kai se telinevoimistelu ja taido siellä lapsuudessa auttoivat tässäkin. Parantavat sitä kropan hallintaa ja näin.

Reissun jälkeen muuten tarjosin yhdelle poikien kaverille niitä "skonssejani." Reaktio oli hieman ei-toivottu, sillä maistiainen päätyi viemäristä alas... Ja ainut kommentti, mitä sain, oli "Et kai sä kokkaa täällä?"


Nämä videot nyt eivät käy minnekkään muualle kuin postauksen loppuun... Mutta tässä nyt olisi esimerkki videosta, jossa Ronnie näyttää taitojaan. Tähän sitten pyritään!

BOBEB

Kuulokkeet valmistuivat

Pää pudonnut monesti...

Hahaa! Miljoona kerrosta lakkaa ja nyt ollaan valmiita! Eikä edes niin kamala lopputulos kuin odotin!
Kai sen mikin olisi liimalla voinut tuohon kiinnittää, mutta en sitä tullut ajatelleeksi. Lakkamälli hoitaa senkin tehtävän. Mikkiin käytetyt rautalanganpätkät muuten painavat enemmän kuin koko muu hökötys yhteensä!
Mahtava fiilis kun viimeinkin pääsee työstämään vöitä. Jonkinlainen solki saatiin ostettua että huomenna kai sekin on hoidettu.

 Ja kuten viimeksi sanoin, ajattelin leipoa. Skonsseja näistä piti tulla, mutta...
Olisi minulla video, jossa serkkuni kertovat leipomusten mausta, mutta heiltä en saanut lupaa julkaista ilman mitään sensurointia naamassa, enkä sellaista osaa tehdä. Siksi nyt ajattelin, että säästän yhden kauniista lätyistä ja tuon maisteltavaksi kavereilleni, jotka saavat arvostella niiden maun VIDEOLLA. Heiltä nyt pyydän luvan lataukseen ennen maistiaisen antamista. Saatte todisteita siitä, etteivät minun leipomukset niin pahalta maistu!

BOBEB

Pikkuleipuri ei pääse alkuunkaan

 Aaah... Vyö maalattu molemmin puolin ja mikki pitäisi vain kiinnittää kuulokkeisiin. Kohta päästään jo seuraavaan vaiheeseen. Leikkelemään vyö...

Vieläkään en ole solkia löytänyt. Pitäisiköhän minun käyttää nosta housuista revittyjä, jotka ovat kyllä kovin heikoksi todettuja... Mutta aivan täydellisiä tähän ulkonäkönsä puolesta. Nämä soljet ovat myös aivan väärän värisiä. En halua kiiltävää matallia vaan sellaisen... Sellaisen... Hieman tummemman. Sitä on vaikeaa kuvailla jos ei ole asiaan perehtynyt. Kuitenkin jotain muuta kuin mitä saatavilla on.

Chariot ja...

Sitä saattaisin olla jo valmis tältä osalta, mutta tälle päivälle on vaikka mitä muutakin tekemistä. Ostimme siskon kanssa leivontakirjoja. Toinen kirjoista, Pariisilainen macaron-leivos, kiinnostaa kovasti.
Miksi ei kiinnostaisi? Black Rock Shooteria (Älkää tappako, en osaa tehdä tähteä) seurasin ja kun kagari jakoi niitä macaronejaan... Jo silloin halusin maistaa. Nyt sitten tehdään niitä itse ja toivotaan parasta.

Toinen leivontaunelma olisi skonssit. Voin vain kuvitella sen hetken kun vien niitä TIETYILLE henkilöille maistettavaksi...
Hope you'll survive~

BOBEB

Kolmio... Kolmio... Kuutio...

Ja kuulokkeiden valmistuminen vain lähestyy. Lisää balsapuuta noihin mihin lie liukuvalitsinjuttuihin, eli jätettä syntyi. Oli kyllä hauska katsoa kun isi leikkasi puuta keittiöveitsellä.
Mutta nyt kun nuo korvaläpät ovat lakkausta päälle valmiit, on pakko sanoa kuinka mahtava tämä tulos on! En olisi uskonut, että tästä tulisi mitään näinkin hienoa, sillä niin vaikealta työ tuntui. Katsokaa nyt miten ihanat!

Eli siis lopputulos on vain kamala.

Mikrofoni tuli tehtyä melkein valmiiksi, mutta kuvia en ehtinyt napata. Näette sen sitten valmiina, eli... Luultavasti jo huomenna.
Vyökin alkaa jo näyttää miltä kuuluisi. Kolmioita ja kolmioita kolme metriä pitkälle nauhalle... Hammastikulla vielä. Ei mitään nopeaa touhua, mutta hoituu näinkin.
Vaikka kuinka sitä välttelin, on taas sen aika: KAUPPAREISSU! Tarvitaan vyönsolkia (koska kristalleilla ja kaikella muulla sörsselillä koristeltu EI käy). Harmi vain, Napista ja nauhasta ei löydy haluamani laisia. Mistä muualtakaan niitä löytäisi? 

Olkaa kilttejä älkääkä jättäkö Meriä homehtumaan tänne kotiin. Juuri ketään en ole kesän aikana tavannut ja todella tahdon päästä roikkumaan jonkun kaulassa. Halejakaan en ole saanut aikoihin (säälikää!).
Kuten yleensä, ajantajuni on täysin kadonnut kesällä. Ajattelin, että tänään olisi vasta torstai!

Ehh... Yritetään nyt selvitä kunnes KAMY:ssä taas päästään puhumaan ihan oikeille ihmisille. Toivottavasti Meri on vielä hengissä silloin.
Pitäkää peukkuja!


BOBEB

Kukkateippiä!

Työpisteeni

Juhlista sun muista huolimatta tänäänkin edettiin. Nyt olen siirtynyt työskentelemään tarjottimella, sillä täten työpistettä on helpompi liikutella.
Tänään tuli sitten maalattua kuulokkeet. Leikin väreillä ja yritin saada sen haluamani efektin näihin valokohtiin (ne keltaiset osat) vähän huonommalla menestyksellä. Ihan kivan näköiset ne ovat, mutta eivät sellaiset kuin halusin.
Tuo musta viima keskellä syvennäksiäkään ei näytä miltä piti. Onneksi siihen tulee se mikälie liukunappi, joka muuttaa ilmettä. Ne sitten veistetään huomenna.
Lisäksi aloitin mikrofonin tekemisen. Se olisi olevinaan tuo käyrä valkoinen kappale rakkaan maalitussini päällä. Kyseessä on siis kaksi pätkää rautalankaa, jotka päällystettiin kukkateipillä ja maalattiin valkoiseksi. Tuo nyt ainakin näyttää hyvältä!
Huomenna myös yritetään tehdä tuo "hammasharja" mikin päähän, kuten äitini asian ilmaisi. Näyttääkö se muka hammasharjalta?

Hammasharjako muka...

Tässä istuessani tajusin, että tämä asu on enemmänkin Project Diva-pelisarjassa nähdyn näköinen kuin virallisen boxartin kuva. Mitäpä tuo nyt haittaa, sillä tästä pelihahmosta on niin paljon helpompi saada mallikuvia kun voit vain avata 3D-modelin ja katsoa tyttöä mistä tahansa kulmasta missä tahansa asennossa. Korvaamaton apu!

Yksi postaus tälle päivälle, olkaa hyvä. Toivottavasti ette saa kamalia vieroitusoireita kun asu valmistuu!


BOBEB

Neulepuikot viimein tositoimissa!

Jepjep. Kerkesin jotain sentään tänään tehdä. Ihan järjettömän tyytyväinen tähän olen! Vieressä ennen-jälkeenkuva päivän työstä. Mikä ero! Vielä kun saa maalit päälle ja muutaman pienen yksityiskohdan kuntoon... En malta odottaa!

Mahtava fiilis tuli kai osittain siitä, että pystyin pitkästä aikaa käyttämään neulepuikkoja normaalisti. Sellainen kun on meinannut mennä valtimosta läpi... Muutaman sentin päästä kyllä meni, että selvittiin ilman mitään. Pieni kammo niitä tikkuja kohtaan tuli, mutta nyt siitä on jo päästy yli.
Nuo syvennökset tehtiin siis painelemalla neulepuikoilla. Käytin khta eri paksuista. Yksinkertainen tekniikka ja hyvä lopputulos. Jos joskus siis teette tällaiset kuulokkeet, kokeilkaa tehdä näin. Hyvin, hyvin helposti muokattavaa puuta on mukava työstää, eikä liimaa juuri tarvita.

Nyt on joka päivänä yritetty laittaa postausta, ja hyvinhän se onnistuu. Aihetta ei vain tänään ole tämän enempää, ja nukkumaanmenoaika on jo mennyt. Vaalikaa niitä yöunianne, älkääkä heittäkö niitä hukkaan. Niitä myöhemmin osaa arvostaa....
Mutta siinä kaikki tällä kertaa. Katsotaan, mitä huomenna onnistutaan tekemään.

BOBEB

Juustopuuta kuulokkeisiin

Tulipa sitten päädyttyä siihen päätökseen, että kuulokkeet tehdään pääosin puusta. Äiti osti minulle balsapuutikun, jota nyt olen työstänyt.
Kyllähän ne puiset kuulokkeer saattavat kuulostaa hanlalalta tehdä ja painavilta kantaa, mutta yllättyisitte, jos olisitte saanut kokeilla tuon kepukan painoa. Painaa nimittäin vähemmän kuin kuvassa oleva panta. Työstäminenkään ei kovin vaikeaa ole, sillä vuoleminen onnistuu voiveitsellä. Äitini vertasi tätä juustoon.
Jos joku sitten tulevaisuudessa on tekemässä tällaisia, voisin kilttinä ihmisenä kokeilla kirjoittaa tekemisistäni vaihe vaiheelta:

1. Rautasaha käteen ja kepukasta n. kymmensenttisiä pätkiä. Minulla voisi olla näitä tarpeeksi vaikka toisiin kuulokkeisiin, mutta en ole varma. Yhteen palikkaan (siis korvaläppään) käytin kolme puupalaa.

2. Kahteen kolmesta palasesta läpireikä. Balsapuussa tämä ei ole mikään ongelma. Reikien kuuluisi olla sen kokoisia, että panta menee siihen, mutta ei liian löysästi. Silloin kun ei tarvita liimaa pitämään läppiä paikoillaan, ja ne voi ottaa itsi halutessaan.

Tässä nyt olisi hyvä mallikuva, miten palikat menevät. Panta siis menee molempien sisään. Jos tuo äsken tehty reikä on liian pieni, saa pannalla sitä survottua isommaksi. Eikö ole ihan mahtavaa tavaraa tämä balsapuu?
Jotta reiät osuvat kohdikkain, kannattaa toiseen kapulaan tehdä merkit, mihin reikä tulee. Tämä onnistuu helposti jo valmiina olevan kapulan reiän kautta.

3. Kolme kappaletta palikoita liimataan yhteen. Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu laji kuin balsapuu, naulaamistakin voi miettiä. Tässä naulat un vaan eivät pysy, mutta liima pitää tavallistakin paremmin. Erikeeperi toimii ihan hyvin,
Nuo kuminauhat, joilla palikoita pidin kasassa, jättivät pienet jäljet puuhun. Ei siis kannata ihan ylikireitä renksuja laittaa. Onneksi kuitenkin myöhemmät tekovaiheet saavat tuonkin virheen katoamaan.

4. Muotoilu. Itse käytin (erittäin huonoa) viilaa (tässä tilanteessa). Äitini yritti puukolla painamalla nopeuttaa touhua, mistä tuo outo lommo palikan kulmaan tuli.
Ottakaa tässä vaiheessa ihan suosiolla se karkeampi puuviila. Muuten lupaan, että tämä vaihe kestää niin, niin kauan...
Kuulokkeiden muoto tehtiin desimitalla. Kaikkea sitä voi käyttää hyödykseen... Katsokaa aina ympärille ennen kuin haette harpin!

5. Muotoilun jälkeen sitten viimeistellään jälki. Pyöristin reunat samalla viilalla, eikä siihen mennyt edes tuntia. Nopea juttu.
Tätä tehdessäni isäni tuli selittämään jotain siitä, miksen käyttäisi puuviilaa. Miten ihmeessä olisin tiennyt, että meillä on sellainen? En ole koskaan ollut perillä noista työkaluista... Mutta mitä sille enää voi. Tein koko työn sitten ihan surkealla viilalla.



Tätä pidemmälle en ehtinyt eilen mitään tehdä. Tänäänkin on ties mitä menoja, enkä tule saamaan asua eteenpäin. Mikä sääli... Mutta lauantaina sitten edetään tuplavauhdilla!
Siinä nyt se kaikki taisi olla. Enempää sanomista minulla ei ole, joten tämä taitaa olla postauksen loppu.

edit: Kuulokkeiden malli

BOBEB B-)

Copicit pelastaa henkiä!

Lisäystä edelliseen postaukseen

Tuo maali sitten lähti ns. ihmesienellä. En tiedä, onko se sen oikea nimi, mutta se siis auttoi maalin poistamisessa. Pöydän pinta vain kärsi vähän. Onneksi kuitenkin äitini opetti naamioimaan lommot sun muut virheet pöydistä vetämällä päälle ruskealla tussilla. Ei tuo kovin pahasti edes erotu enää!

Miten maalin saa irti pöydästä?

Asu etenee kovasti. Pinnit ja panta käytiin eilen ostamassa tuolta Glitteristä (HUI! Piilomainontaa!). Samalla reissulla napattiin oma kännykkä mukaan korjauksesta. Nyt siis kykenen vastaamaan puhelimeen!

Tästä siis aloitettiin

Koska pinnit olivat metalliset (kaksi on vieläkin), pitää ne jotenkin värjätä valkoiseksi. Nyt siis kuvioihin astuu valkoinen maalitussi.
Ongelmia ei paljoakaan ole vastaan tullut. Vain muutama pieni vahinko... Joista enemmän myöhempänä.
Panta nyt ei ihan pääse oikeuksiinsa tuossa kuvassa, mutta olen liian laiska nousemaan tuolista ja nappaamaan uusia kuvia. Eiköhän pääasia ole, että saatte nähdä lopputuloksen.
Toivottavasti kaikille on selvää mikä on maalitussi, sillä tarvitsen apua siihen liittyen.

Äitini käski käyttää maalia REILUSTI, kun taas itse kannatin yhtä ohutta kerrosta. Tuloksena oli se, että äitini ohjeilla tehdyn pinnin pinnasta tuli ruma ja epätasainen, joten jouduin raaputtamaan maalin pois erittäin huonolla menestyksellä.
Tässä siis on ensimmäinen kysymys: miten maalitussi lähtisi parhaiten metalliselta pinniltä ilman, että pinni taipuisi kovin pahasti?
Kuvassa näette työni tuloksen. Oikeanpuoleisen pinnin maalia yritän parhaillaan siis saada pois.

Koska tiedän, etteivät vanhempani seuraa blogiani, voin rauhallisin mielin pyytää apua toiseen ongelmaan:

Maalia valui pöydälle! Voi ei! Kuten näette, yritin raaputtaa sitä pois, mutta samalla osa pöydän pinnasta lähti mukana. Olen täysin avuton tässä asiassa, ja luultavasti joudun kärsimään kun joku tajuaa mokani. Minulla ei siis ole mitään erikoisia aineita joilla maalin saisi liuotettua, mutta varmasti joku teistä taiteilijiosta tietää, miten läiskä irtoaa pöydästä kotikonstein.

Olen nyt siis hyvinkin pitkällä asun tekemisessä. Kahtena päivänä olen aikaa siihen uhrannut, mutta etenen todella. Toivottavasti vauhti ei vain hidastu!

Odotan innolla viisaita (pelastavia) kommenttejanne.

BOBEB

Asu viimein aloitettu!

Tere vaan sinnekin!

Kuvahan tämäkin on. 

Tämä tyttö kävi eilen kaupungilla viemässä kännykän huoltoon ja samalla reissulla pääsi katsomaan josko löytyisi mitään hyödyllisiä vaatekappaleita cossia ajatellen. Oliko se Jim&Jill se kauppa, jossa on nyt loppuunmyynti? Noh, jostain sellaisesta kävimme äitini kanssa ostamassa jonkinmoiset shortsit. Aika hyvä ostos!
Vihaan muuten yli kaiken vaatteiden sovittamista kaupoissa. Asiaa ei myöskään auta se, että sovituskopeissa on yleensä lappu, jossa lukee "myymälässä kameravalvonta!" Heti siinä alkaa vilkuilla ympärilleen missä se tirkistelyreikä on. Noh... Tähän mennessä ei ole löytynyt.
Kaksia housuja kerkesin sovittaa kun ajattelin, että nämä voisivat olla mukavat kuumassa kesäauringossa. Toiset olivat ikään kuin muoviset. Äidin mielestä niistä oli yritetty tehdä mahdollisimman nahkamaiset, minkä takia niissä varmasti tulisi kuuma. Kaupan hyllyllehän ne jäivät. Nämä mitkä päätin ostaa maksoivat 9.95€, joten aika halvalla selvittiin.

Kuvassa näkyvä "vyö" ostettiin samalla reissulla. Itse asiassa se on pelkästään jonkinlaista nauhaa... Tai voiko sitä nyt nauhaksi sanoa? Sitä nyt kuitenkin on ihan riittämiin, sillä äitini päätti ottaa kolme metriä pitkän rullan. Tuo "nauha" muuten ylettää vyötäröni ympäri viitisen kertaa!
Nauhan hinta oli yhteensä 11.10€, eli siihen käytettiin enemmän rahaa kuin housuihin. Nyt pitäisi vielä löytää jonkinlainen solki, sekä ne äitini sirkat. Eikö ole huvittava nimi? Sirkka! Myyjänkin piti miettiä hetki sitä nimeä, mutta työkaverin naama sai nimen palaamaan mieleen.

Peruukkihan minulla on jo valmiina! Tai... Melkein valmiina. Mietin vain, pitäisikö tuota vähän lyhentää? Peruukin kuidut kun yltävät melkein hartioille.
Tähänkin pitää saada valkoiset pinnit. Hyvällä tuurilla samat käyvät siihen toiseenkin asuun, jonka kuvan laitoin johonkin aiempaan postaukseen.

Seuraavaksi siis olisi hankittava joko paita, huivi, pinnit tai kankaita niihin käsi- ja jalkajuttuihin, joiden oikeaa nimeä en suomeksi tiedä. Kuulokkeetkin pitää tehdä, mutta tarvikkeita on kai kotonakin. Äiti ehdotti isän vanhoja muovikansioita, joista leikkelisin palat ja sitten maalaisin. Eipä sekään mikään huono vaihtoehto ole. Katsotaan nyt uhraako isi niitä kansioitaan tyttärensä harrastuksen puolesta.

Enhän nyt ole unohtanut mitään olennaista? Minusta kun kovasti tuntuu siltä, eikä ole kiva herätä juuri ennen conia ja tajuta, että cossi on vielä keskeneräinen.
Jos nyt kellekään sielä ruudun takana tulee mieleen mitään ideoita, humautettavaa, kehuja tai mitä vaan, mitä kommenttiboksiin voisi laittaa, KOMMENTOIKAA! Rakastan kommentteja!

Kerrankin laitan teille loppuun musiikkia. Kyseessä on Rinin cossin edistymistä käsittelevä postaus, joten tietysti kuuntelin tytön laulua tätä tehdessäni. Tässä siis olisi ehkä yksi suosikkikappaleistani: Electric Angel

Hieno kesän aloitus

Tässä on tällä kertaa kolme vierilevaa kirjoittajaa. Jonna, ZombiePrince ja Eyeless Jack kirjoitavat tässä kesän hengessä. Käytiin tänään syömässä raxissa Roosan ja Merin kanssa. Sitten menimme snellmanin koululle piirtelemään katuliiduilla. Keksimme piirtää sitten isokokoisen Miku Hatsunen ja vihreän pienen Meri haamun. Piirsimme sitä pari tuntia ja lopputulos oli aika hieno :3 Jos sitten joku haluaa nähdä livenä nämä piirrustukset niin menköön Snellmanin koulun pihalle. Jos vain kykenette, voitte myös itse käydä tuhertelemassa maahan. Tässä muutama kuva:

Tässä piirrosten tekijät. Nimet vasemmalta oikealle: Zombie Prince, Meri, Roosa, Eyeless Jack ja Jonna.