Haaveena ne pari lisäsenttiä

Nyt tekee kovasti mieli kirjoittaa oikein luova aloitus, mutta tuntuu, että siitä tulisi vain typerän kuuloinen. Vaikuttaisin vielä lapsellisemmalta.

Olen pitkä~

Upean aloituksen puutteessa siirryn asiaan. Kävin sielä photoshoottilenkillä eräiden tiettyjen ihmisten kanssa, joiden henkilöllisyyksistä en mitään puhu, sillä todella VIHAAN lempinimien käyttämistä. Tietysti poikkeuksia ovat he, joiden nimeä en todellakaan tiedä. Koska kamerani laturi ei vieläkään ole löytynyt, kopioin yhden kuvan lenkillä mukana olleen kaverini blogista. Voitte kurkata taas sieltä, jos kuvat kiinnostavat.
Nyt kuvia katsellessa ymmärrän, kuinka pieneltä oikein näytinkään. Muistetaanpa nyt, että en tule kasvamaan nykyistä pituuttani pidemmäksi. 150cm on kyllä kiva tasaluku, mutta kyllä aina välillä toivoisi olevansa pidempi.
Näin täysin asiasta poiketen: Pitäkää päivämäärät mielessä! Kuulin tänä aamuna koulun pihassa, että menemme maalaamaan graffitin Haapaniemenkadun parkkihallin seinään. Tuon vuoksi en siis olisi tarvinnut reppua tai mitään mukaan kouluun, sillä enhän minä tunneilla ollut. Olin myös varautunut liikuntatuntiin ja jouduin kärsimään liikuntahousuistani, jotka ovat kaikkea muuta kuin viileät ja kaiken lisäksi rikki. Olihan tuo muuten mahtava kokemus. Varsinkin ne sämpylät mitä saimme eväiden puutteessa.

Rakkaat, kommentoittehan sitten välillä? Juuri mihinkään postaukseeniei ole tullut kommentteja, joista aina nautin sisällöstä huolimatta. Päätän postauksen, ja SINÄ siis sitten kerrankin kommentoit, ok?

BOBEB~

Jos tämän anssa ei käyttäisi peruukkia...

Meri täällä kokeili siskonsa asua! Läpinäkyvä mekko ja löysä liivi. Jes! Pitää ehdottomasti käyttää alushametta alla tai ohikulkijat näkevät mitä ei pitäisi. Lisäksi nyt tuli selväksi, että tosissani pidän vaatteista, jotka hieman kiristävät. En mistään ylilöysistä, ellei yöpuvuista puhuta.
Tuota Siskoni asua kokeilin siis siksi, että kävimme torstaina (?) photoshoottaamassa kaupungilla... Sateessa... Eikä mikään ollut auki... Noh, kyllä Minnan portaillakin kaikkea keksii! Ja lenkin huippu oli kun kaksi nuorempaa poikaa ylitti esittää kovinkin kovaa haukkumalla ties miksi. Eivät kyllä uskaltaneet koko porukalle sanoa mitään, vaan piti odottaa, että muut lähtevät, ja pienin jää paikalle. Kun muut palasivat, oltiin jo lähdössä pyörien kanssa.

LAADUKAS kuva asusta

Mitä ihmettä juuri selostin? Minunhan piti kertoa kivosta asioista!
Pidin siis tästä kuvan asusta niin paljon enemmän ilman peruukkia, häntää ja korvia. Tällä tavalla voisi tosissaan kulkea ympäri kaupunkia, kunhan liiviä hieman kiristää.
Uudistin asuun kuuluvat korvat. Alunperin ne olivat enemmänkin sudenkorvat kiinni pannassa, mutta eivätpä enää. Suorakaiteen muotoisesta kangaspalasta tulikin yllättävän hyvät korvat. Vielä pitäisi hankkia paremmat pinnit, jotta niitä ei tarvitsisi koko ajan olla tarkkailemassa. Valkoiset korvat ja likainen maa eivät lupaa mitään hyvää VARSINKAAN kostealla säällä. Tiedän, sillä pudotin toisen. Pah...

Erittäin oudolla asettelulla päätän postauksen, sillä en saisi olla tietokoneella, ja perhe tuli kotiin.

BOBEB

Meri voitti pukukisan~

HAHAA! Koulun vappurieha ja kuka sai Flande-cossilla kasluokan parhaan asun palkinnon? MINÄ! Pakko sanoa, että pukeutuneita oli kovin vähän... Miksiköhän ihmiset eivät kerrankin ihan luvan kanssa heittäydy täysillä mukaan hullutteluun...?

Wonderful pic of DA HAT :D

Tajusin juuri, että täällä ei taida olla ainuttakaan kuvaa tästä ihanasta asusta kokonaisuudessaan. Noh, se kyllä vielä tulee joskus tulemaan tänne. Odottakaa vain!
Viime postauksessani puhuin asioista, joita en ymmärrä. Nyt keksin taas yhden: Miksi te rakkaat ihmiset ette hymyile kuvissanne? Aina samat ilmeettömät kasvot. Hymy saa ne näyttämään paljon kauniimmalta! Kyllä varmasti itsekin olet huomannut eron kuvan tunnelmassa, jos kysessä on hymyilevä ja kärsivä ihminen. Näyttäkää nyt se upea hymynne minullekkin :)


Pieni toive näin loppuun: Käykää kurkkaamassa tämä blogi. Ihan minun mielikseni :3


BOBEB~