Kyllä, mietin mihin styroksia voisi käyttää.Kuten yleensä, sain paketin, jossa toimitetun tuotteen suojaaminen oli vedetty överiksi. Tällä kertaa oli vain pieni kuplamuovipussukka ja STYROKSIA! Styroksia silmänkantamattomiin.
Tai ei ehkä ihan, mutta paljon sitä oli. Lisäksi tämä inha valkoinen mössö levittää ympäristöönsä aivan järjettömän kamalaa hajua.
Paketin sisällä oli tietysti jotain paljon odotettua. Jo seitsemäs okariina. En voi olla ajattelematta, kuinka pieneltä se näyttää tuossa kämmeneläni. Tiedän, että käteni on pieni muihin verrattuna, eli ei tämä mikään aivan järjettömän kokoinen ole.Kamera nyt hieman pilasi kuvan värit... Mutta soitin ei ole näin värittömän näköinen.
Palaan vielä kerran tuohon paketointiin. Niin paljon tätä yritettiin suojella, mutta ei onnistuttu:
Ehkä olen ylitarkka, mutta tässä lasituksessa on ihan selvä halkeama. Niitä on lisää, mutta ei näin selviä. Toivottavasti nuo eivät merkitse sitä, että soitin on jo nyt hajoamassa.
Aiheesta neljänteen, asu ei ole vielä valmis. Äiti kyllästyi odotukseen ja ostu jotain outoa mustaa kangasta sen varatun sijaan. Paitaosa (nimitys on mahtava) on jotenkuten siedettävä ja täytyy enää lyhentää hieman. Kauluksen tekemisestä en ymmärrä juuri mitään, mutta onneksi tämä orjuuttamani henkilö auttaa siinä. Koko roska olisi muuten jo valmis, mutta tämä äsken mainitsemani henkilö, joka myös äitiäni tunnetaan, sähläsi kauluksen kanssa ja jouduin koko seuraavan yön purkamaan ompeleita. Kiitos, mutta seuraavalla kerralla teen tämän itse.
Huomenna sitten alkaisi ripari, eli ette tule saamaan minkäänmuotoisia postauksia viikkoon. Yrittäkää silti selvitä!
Huonoja vitsejä kuulumisten seassa... Sitähän se bloggaaminen on.
Täten päätän postauksen.
BOBEB
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti